Kohteeksi valikoitui Taranakin läänistä Inglewoodin läheltä pieni joki. Nimeä en muista ja karttakin jäi kotiin.. Eli kirjoittelen tätä nyt työmaalta.
Ensimmäinen "otti" kirjolohelta indikaattoriin! Kelasin siimaa sisään kun montusta ilmestyi kala joka imaisi sen. Olis taas pitänyt olla koukku siinä tupsussa, ei ollut ainut kerta kun noin kävi.
Toinen kille iski kosken alta, ilmaan ja irti. Seuravalla heitolla taimen samasta paikasta, pituutta 55 cm. Oli hieno paikka, maanomistaja kutsui grillaamaan kalat ja opasti tarkkaan minne mennä. Kävi aukaisemassa portinkin pellolleen jotta citykalastajien ei tarvinnut kävellä edes sitä sataa metriä rantaan.
Ja kalaa oli joessa, jopa niin paljon että liikennemerkit oli laitettu niillekin...
Päivän päätteeksi ajelimme Waitomoon jossa yövyimme reissumme rupuisimmassa hotellissa.
Aamulla Aucklandiin jossa taas armotonta shoppaamista ja kaupunkimatkailua. Yöpaikkana oli sitten Jill Mandenon asunto ja viimeinen päivä myös vietettiin kaupungissa, museot ja muut nähtävyydet katseltiin.
Torstaina kiivettiin koneeseen. Matkatavaraa oli kertynyt 30 kiloa liikaa, jouduimme lähettämään siitä 15 kiloa rahtina (kahluu yms. kalastusvaatteet). Hintaa tuolle kertyi 150 euroa.
Kaipa se kassi tänne kotomaahan ilmestyy jonain päivänä. Muut saatiin jotenkin puhuttua ilman lisämaksua mukaan.
Yövyimme matkalla Hong Kongissa, Regal Airport hotellissa. Valitettavasti emme ehtineet nauttia hotellin kylpylästä, joka on rankattu maailman parhaaksi.
Reissu meni kaikin puolin loistavasti; kelit mahtavat, kalat mahtavat, ihmiset mahtavat, ja kaikki muukin. Ylisanoja kenties, mutta kun se vaan niin oli.
Ainut tappio oli Sagen vapaputken korkki, joka katosi lentojen aikana. Onneksi olin pakannut kaksi vapaa samaan putkeen joten ne pysyivät sisällä ilman korkkiakin.
Pakko päästä takaisin ja pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti